Meistä
Puistotorni sijaitsee Tampereen Työväentalossa, Työväen Teatterin kainalossa – aivan keskustan kupeessa vehreässä Hämeenpuistossa. Yli 100 vuotinen historiamme ja keskeinen sijaintimme tekevät tiloistamme ainutlaatuisen tunnelmalliset ja toimivat niin pieniin kuin suuriin tilaisuuksiin.
Henkilökohtaista palvelua kaikissa elämänvaiheissa
Puistotornin ainutlaatuinen tunnelma ei synny ainoastaan tyylikkäistä tiloistamme, vaan myös henkilökohtaisesta ja lämminhenkisestä palvelustamme. Haluamme aidosti auttaa sinua järjestämään täydellisen, ikimuistoisen tilaisuuden. Olemmekin saaneet kunnian kulkea usean asiakkaamme mukana elämänmittaisen polun – aina kastejuhlista valmistujaisiin ja syntymäpäivistä yritysjuhliin.
Kaikki tilamme ovat sujuvasti muokattavissa erilaisiin tarpeisiin ja tilaisuuksiin. Helposti tilattavien, valmiiden kokous- ja juhlapakettiemme lisäksi räätälöimme myös mielellämme täysin uniikin kokonaisuuden tilaisuuteesi – oli kyse sitten tarjoiluista tai ohjelmasta.
Sata vuotta kohtaamisia
Puistotornin ja Tampereen Työväentalon historia alkaa vuodesta 1889, jolloin 7. syyskuuta Tampereen työväenyhdistys vuokrasi nykyisen työväentalon tontin osoitteesta Hämeenpuisto 28. Tontilla sijaitsi siihen aikaan puinen rakennus, jota oli käytetty kansakouluna. Taloa remontoitiin arkkitehti Georg Schrekin suunnitelmien mukaan ja jo 21.9.1890 vietettiin työväentalon vihkiäisjuhlaa.
Seuraava vaihe Puistotornin historiassa oli ensimmäisen kivirakennuksen rakentaminen. Työväenyhdistyksen järjestö- ja kulttuuritoiminta oli paisunut niin, että juhlia jouduttiin pitämään muuallakin kuin työväentalolla. Tilanpuutteen ongelmat ratkesivat, kun marraskuussa 1900 valmistui arkkitehti Heikki Tiitolan kynästä Tampereelle maan ensimmäinen kivinen työväentalo.
Seuraavan kerran työväentaloa laajennettiin suurlakkovuonna 1905 arkkitehti Lambert Petterssonin suunnitelmien mukaan. Uudisrakennuksen juhlasali omistettiin kokonaan teatterille – joka toimii edelleen aktiivisesti samassa kiinteistössä.
Työväentalosta Puistotorniksi
Työväenaatteen kannatuksen leviämisen johdosta tiloja laajennettiin vielä pariinkin otteeseen tämän jälkeen: ensin kivitaloa korottamalla ja jatkamalla vuonna 1912, sitten jälleen vuonna 1930. Tuolloin viimeinenkin puurakennus purettiin alta, Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmauksessa sijaitseva 1912 valmistunut viisikerroksinen rakennus muuttui sisätilojen osalta ja sitä korotettiin kahdeksankerroksiseksi. Hallituskadun puolelle rakennettiin kivisiipi, johon tuli ravintola ja konserttisali Konsu. Tämän rakennusvaiheen jälkeen Puistotorni oli saanut nykyiset muotonsa.
Talo palveli pitkään erilaisia työväenliikkeen organisaatioita. 1980-luvun puoliväliin tultaessa niin poliittisessa kuin ammatillisessa järjestötoiminnassa oli tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ihmisten aktiivisuus oli laskenut ja järjestöt menettäneet jäseniään. 1980-luvulla tehtiin merkittävät linjaukset kiinteistön tulopohjan laajentamiseksi. Työväenyhdistys siirtyi pysyvämmin toimitilavuokrauksen pariin. Vuonna 2012 Työväenyhdistys otti käyttöön Puistotorni-nimen kokoustoiminnan laajentamisen yhteydessä. Talon kuudes ja kahdeksas kerros kunnostettiin täysin palvelemaan kokousvieraita.
Puistotornin kiinteistö on jo yli 100 vuotta sitten rakennettu ihmisten kohtaamispaikaksi. Siksi on luontevaa, että se on sitä vielä tänäkin päivänä.
